Liikkumisrajoituksia ja eristämistä odotellessa

Koronaattorin päiväkirja, osa 5:

Viikon toinen työpäivä 24.3.2020 oli tuulinen, mutta kevättä enteilevä. Päivällä oli kaunis auringonpaiste. Tosin omassa työhuoneessani maan alla ei ole ikkunaa. Säidenhaltijan anti on päässyt yllättämään monta kertaa silloin, kun on poistumassa rakennuksesta työpäivän jälkeen. Hyvässä ja pahassa. 

Tässä tilanteessa lähetän yläkertaan hartaan toiveen siitä, että sää pysyisi nyt hyvänä. Mielessäni ovat erityisesti he, jotka joutuvat nyt työskentelemään ulkoilmassa työasuissa, jotka soveltuvat paremmin sisätiloihin. Kuten drive-in -näytteenottopisteissä näytteitä ottavat sairaanhoitajat ja laboratorionhoitajat. Drive-in -näytteenottopiste on eräänlainen teltta, tai pikemminkin autokatos, jonne näytteen ottoon tuleva ajaa joko omalla autollaan, tai saapuu ambulanssin kyydissä. 

Iltapäivällä syödessäni työhuoneessani lounassämpylää kollegani  kanssa toimialajohtaja tuli yllättäen käymään ja kysymään kuulumisia. Esittelin hänelle molemmat drive-in -näytteenottopisteet. Kävellessämme keskustelimme siitä, ettei tällaista maailmanaikaa osannut edes kuvitella.  

Varmuusvarastot auki

Joidenkin hoitotarvikkeiden saannin vaikeus on ollut otsikoissa viime päivinä. Tässä tilanteessa terveydenhuollossa työskentelevät eivät todellakaan enää tarvitse sellaista huolta, että esimerkiksi koronapotilaiden hoidossa tarvittavat suojavarusteet, kuten hengityssuojaimet, saattaisivat loppua. Aamun uutisissa kerrottiin, että nyt on tarkoitus avata huoltovarmuusvarastot. Huoltovarmuusvarastojen avaaminen on hyvin poikkeuksellista. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei tarvitse kantaa huolta tiettyjen hoitotarvikkeiden loppumisesta.

Rajoituksia liikkumiseen

Hallituksen kaavailuissa on jopa Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Illalla on asiasta tiedotustilaisuus. Omalla kohdalla Uudenmaan eristäminen ei tarkoittane käytännössä muutosta omaan arkeen. Lyhyessä työmatkassa on etunsa, myös tässä asiassa. Mahdollinen ulkonaliikkumiskielto on sitten oma asiansa, mutta sen vaikutukset toki riippuvat täysin siitä, mitä se käytännössä sitten tarkoittaisi. Nykyisessä päivätyössä ei joudu liikkumaan yöaikaan työn merkeissä. Tähän päivään mennessä Suomessa on todettu yhteensä 792 laboratoriovarmistettua koronavirustartuntaa.

Epävarmuuden aika tuo muistoja mieleen

Entisenä syöpäpotilaana olen tuuminut, että tässä korona-ajassa on jotain samansuuntaista. Yhdistävä tekijä  on koko ajan voimakkaasti läsnä oleva epävarmuus. Sitä tietoisuutta ei pääse pakoon kuin ehkä yöunen ajaksi. Minä selvisin syövästä. Sairauden päivistä on jo kaksikymmentä vuotta aikaa. Tuoreena syöpäpotilaana mietin, pääsenkö näkemään silloisen ekaluokkalaiseni ylioppilasjuhlia. Pääsin. Sen jälkeen olen päässyt moneen muuhunkin tapahtumaan, kuten viettämään hänen ja ihanan miniäni häitä. Jälkikasvun lakkiaispäivä oli päivä, jota voi kutsua täydelliseksi päiväksi. Ilma oli upea, hyvin lämmin, aurinkoinen. Muistan, miltä tuntui kävellä onnitteluruusut kädessä koululle lakkiaisjuhlaan. Auringonpaisteessa, huikean sinisen taivaan alla, pölyistä tietä pitkin pitsimekko päällä ja kesäsandaalit jalassa. Jotkut hetket ja tunnelmat jäävät ikuisesti mieleen.

Mitä koronan jälkeen?

Luin tänään eräästä LInkedIn-ketjusta ihmisten ajatuksia siitä, mitä he aikovat tehdä sitten kun tämä korona-aika on ohi. Hyvä aihe. Mitä minä aion tehdä?