Yhteinen vihollinen yhdistää

Koronaattorin päiväkirja, osa 3:

Toinen työvuoro 20.3.2020 toi mukanaan monta uutta tuttavuutta. Miten ikinä tämä epävarmuuden aikakausi päättyy, niin entiseen olotilaan ei ole  paluuta. Menneinä päivinä on ollut ilahduttavaa se, miten auliisti ihmiset auttavat toisiaan. Yhteinen vihollinen yhdistää. Tämän vihollisen tekee erityisen haasteelliseksi sen näkymättömyys. Tavassa, miten virus tarttuu, on vielä avoimia kysymyksiä. Edelleen siitä, kuinka kauan virus voi elää pinnoilla, on vielä eriävää tietoa.

Tuulta, tyyntä ja työskentelyä

Aamulla lähdin kalustamaan ja varustamaan drive-in kakkospistettä tämän työvuoron ensimmäisen uuden tuttavuuden kanssa. Tällainen toiminto saadaan loppujen lopuksi pystyyn yllättävän nopeasti. Uusia näytteenottajia perehdytettiin. Iltapäivällä oli kirkkaan sininen taivas ja aurinko paistoi. Oli kuitenkin kohtalaisen tuulista ja kevättä enteilevään tapaan kaunista, mutta kylmää. Eritoten ulkoilmassa työskenteleviä näytteenottajia ajatellen toivon, että sää pysyisi myös jatkossa hyvänä, tai edes siedettävänä. Terveydenhuollossa tarvitaan nyt kaikki siellä toimivat ammattilaiset - terveinä. Tähän menoon ei kaiva enää mitään ylimääräisiä "normiflunssia" tai noroja. 

Iltapäivällä hämmästytti drive- in -näytteenotoissa kävijöiden vähäinen määrä. Liekö syynä ollut yhdistelmä perjantai + kaunis keväänmakuinen iltapäivä? Outoa joka tapauksessa. Pohdimme yhdessä tätä asiaa. Tilavasta työhuoneestani on hyötyä: Siitä on muokkautunut nyt jonkinlainen epävirallinen yhteinen työskentely- ja kohtaamispiste. 

Ämpärin bonuksena... koronatartunta?

Keltaisen lehdistön otsikoissa vilahtelevat karanteeniohjeistuksia tottelemattomat tervaskannot ja muuten vaan ohjeistuksia vieroksuvat kansalaiset. En jaksa ymmärtää sitä, että näinä aikoina löytyy ihmisiä, jotka lähtevät uuden kauppakeskuksen avajaisiin hakemaan jotain ilmaista ämpäriä? Ampäriä?!? Sellainen kun ei maksa muutenkaan montaa euroa. Ja varsinkin, kun kyseinen yritys oli ilmoittanut ennen avajaisia, että ämpärijako oli peruttu... Joidenkin ihmisten ahneus mille tahansa ilmaiselle, ja sen aiheuttama suoranainen typeryys jaksaa hämmästyttää. Vielä näillä vuosirenkailla. 

Lisätietoa perisuomalaisesta ämpäri-ilmiöistä löytyy mm. täältä:  Ämpärit Suomessa

Suomen ensimmäinen koronakuolema 

Kirjoittaessani tätä lauantaina 21.3.2020 uutisotsikot kertovat, että eilen Suomessa menehtyi ensimmäinen henkilö koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Tartuntoja on nyt 521.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhdikkaita työvuoroja ja ihana yllätys

Kuva
Koronaattorin päiväkirja, osa 10: Alkuviikon työvuorot ovat olleet pitkä ja työntäyteisiä. Tästä alkaa melkein tulla uusi tavallinen arki...? No, ei sentään. Ohjeistukset ja toimintatavat muuttuvat jatkuvasti. Sen vuoksi harvaa dokumenttia kannattaa tätä nykyä tulostaa. Työarjen todellisuutta ovat nyt Teams-palaverit. Ja Teams-tiedostot. Onneksi on tämän kaltainen työkalu. Siitä huolimatta työsähköpostilaatikkoon kolahtaa joka päivä aikamoinen määrä erilaisia viestejä.  Kotikaranteenilaisia ja työmyyriä Tätä nykyä karanteeniin joutuneet ovat todellisuutta myös omassa yksikössäni. Altistumisen realisoitua infektiolääkärit arvioivat tilanteen. Kun pienestä, muutaman henkilön muodostamasta ryhmästä joutuu äkkiä puolet kotikaranteeniin, niin jäljelle jäävillä on edessään melkoinen urakka. Joitain työvaiheita on toki mahdollista tehdä etänä, mutta sairaalaympäristössä haasteena saattaa olla kannettavien tietokoneiden ja puhelimien + puhelinliittymien vähyys. Ja sairaalassa kun ...
Lue lisää

Asemasotavaihe vaatii sitkeyttä ja malttia

Koronaattorin päiväkirja, osa 14: Olen kirjoittanut päiväkirjaa nyt reilun kuukauden. Äkkiä ajatellen yksi kuukausi tuntuu kovin vaatimattomalta, tai lyhyeltä. Ja silti: Yksi kuukausi on vastannut tapahtumatiheydessään varmaan kymmentä vuotta. Arki on muuttunut, ja nyt asemasotavaiheen kestäessä jokaiselta vaaditaan malttia, ja sitkeyttä.  Ajatuksissa aikamatka menneisyyteen BBC:n tv-sarjassa Back in Time for the Weekend tämän ajan perhe elää viikonlopun ajan  tiettyä mennyttä vuosikymmentä. Esimerkiksi 1950-lukua. Perheen jäsenet pukeutuvat sen ajan vaatteisiin, ja muutoinkin viikonvaihde eletään tarkasti sen ajan mukaisesti. Koronapandemia-aika rajoituksineen, eristämisineen ja valmiuslakeineen toi mieleeni tuon televisiosarjan. Olen monta kertaa miettinyt, keitä on asunut kodissani menneinä vuosikymmeninä. 1937 rakennetussa kotitalossani on eletty Suomen kohtalonhetkiä. On eletty toista maailmansotaa pommituksineen, ja paljon muuta. Katsottu ulos ikkunasta yötaiva...
Lue lisää

Pienin askelin exit-vaiheeseen

Koronaattorin päiväkirja, osa 16: Ajan oloon poikkeuksesta tulee jossain määrin uutta tavallista. Huomaan sen esimerkiksi siitä, että tähän asti oma tarkka käyttäytyminen kaupassa asioidessa alkaa lipsua. Hanskat unohtuvat kotiin. Kassalla ei enää halua lurauttaa puistattavan pahanhajuista käsidesiä.  Sivumennen sanoen, paikallisten lähikauppojen käsidesien tuoksu on jotain niin puistattavan kammottava, että ei voi kuin ihmetellä! "Käsidesilotraustottumattomuudesta" ei ole kyse: Leikkaussalityössä vietetyn vuosikymmenen aikana sentään ehti olla tekemisissä ammatin puolesta kyseisen aineen kanssa. Useita kertoja päivässä. Vuosien ajan. Että löytyy niitä paremmankin tuoksuisia.   Koronatartuntaketjujen jäljittäjien rooli kasvaa Koronaviruksen vuoksi asetettujen rajoitusten purkaminen on nyt käynnissä. Se toteutetaan asteittain.Tartuntaketjujen jäljittäminen on nyt painopiste. Se on aikaa vievää, ja suoranaista salapoliisityötä. Käytännössä tartunnan jäljittä...
Lue lisää